Ammenteita

Iloitse Suomen kansa! Poliittinen puolue nimeltä perussuomalaiset on julkaissut Suomalaisuusohjelman . Vihdoin suomalaisuus saa arvoisensa manifestaation!     Tai sitten ei.   Luoja ties miksi, mutta päätin uhrautua analysoimaan noita muutamia sivuja kuin vakavasti otettavaa ohjelmajulistusta. Aihehan lupaa suuria: nyt puhutaan puolueen syvästä ideologisesta ytimestä. Tekstin edetessä kuitenkin huomaa, että suomalaisuus määritellään alun ylevistä puheista huolimatta pelkästään pitkälti kuvitteellisten ja verraten pienten uhkien kautta. Teksti itsessään on hätäisesti yhteen liimatun oloista. Ilmeisesti kirjoittajia on ollut useita ja käsitteet sekä maneerit siksi vaihtelevia.   Varsinaista sisältöä suomalaisuudelle ei ohjelmassa anneta. Syynä selvästi se, että lukijaa yritetään sumuttaa. Sellaisilla sanoilla kuin kansallinen ” elämänmuoto ” ja ” itsetunto ” pyritään omimaan hyvinvointi-, osaamis- ja oikeusvaltion yhteiskuntaprojektin sisältö, mutta huijataan sa...

Jorma Ollila murjaisi vitsin Slush-kasvuyritystapahtumassa. Hän neuvoi : ”Read a bit, but not too much, because then you become an academic.” Mielenkiintoinen arvostelma Helsingin yliopiston hallituksen jäseneltä ja useiden yliopistojen kunniatohtorilta. Vitsistä on noussut jonkinasteinen media- tai some-kohu, mutta hieman väärin perustein, kuten tavallista. Alkuperäisessä kontekstissa (litterointi tämän blogitekstin lopussa) puhuttiin hyvän toimitusjohtajan ominaisuuksista eikä vitsi nyt mitään suurta naurunremakkaa tuntunut aiheuttavan. Pohditaanpa tätä kuitenkin akateemisen analyyttisesti. Vitsin välittömässä kontekstissa puhuttiin kasvavan yrityksen toimitusjohtajan itsensä kehittämisestä, ihmisen psykofyysisestä kokonaisuudesta, sosiaalisuudesta sekä tasapainosta elämän eri osa-alueilla. Akateemisuus esiintyy tästä tasapainosta lipsumisena. Siten se voisi tarkoittaa, asiallisesti ottaen, vain sitä, että liikaa lukemalla et tule toimitusjohtajaksi vaan akateemiseks...

Arno Rydman on ns. kirjoittanut Verkkouutisiin jutun  Suomen Sisu ry:n kannanotosta maahanmuuttoon. Miksi ”ns. kirjoittanut”? Siksi, että kirjoitus on lähes suora kopio Suomen Sisun tekstistä. Kun Rydmanin kirjoitusta vertaa alkuperäiseen kirjoitukseen , huomaa, että vain kappaleiden järjestystä on muutettu, muutama virke on jätetty pois ja parissa kohdassa on laitettu eri tavalla näkyviin, kenen lausunnosta on kyse. Mitä tästä pitää ajatella? Mikä on tällaisen kopiolainaamisen tai epäjournalismin motivaatio? 1. Tämä on valitettava trendi journalismissa: laiskuus, erityisesti tiedotteelta näyttävän materiaalin suhteen. Itse opin jo peruskoulussa, että kaikessa kirjoittamisessa lähteitä käytetään omin sanoin, ajatellen läpi, tulkiten, mahdollisesti kritisoidenkin. Vain erittäin perustellusta syystä voi käyttää suoria lainauksia ja silloinkin ne on merkittävä näkyviin. Nyt tämä ei näy, sillä Rydmanin kopioima teksti käyttää jo Suomen Sisun sivullakin epäsuoria lainauksia jne...

Periaatteessa rivikokoomuslaisen teksti tästä aiheesta ei sinänsä ansaitsisi kovin paljon huomiota. ElinaLepomäen esittelemät näkemykset ovat kuitenkin niin vallitsevia ja itsepintaisia, että sen takia on hyvä viitata tekstiin, joka esittelee ne selkeästi. Nyt kertakaikkiaan: mikä tässä ajattelutavassa menee pieleen?

Elämme kilpailutotalitarismissa. Kaikki alistuu kilpailun logiikalle. Tästä on tullut metafysiikkamme, oppimme olemisen järjestyksestä, arkisen toimintamme ja sosiaalisuutemme perusmuoto. Tästä on tullut ruisleipää. Markkinataloudessa ei sinänsä ole ongelmaa. On tautologisen selvää, että siinä on kilpailua. Ongelma on siinä, että käytännössä tämä kilpailulogiikka laajenee yli rajojensa, kattaen kaiken yhteiskunnallisen toiminnan, sen, minkä oli määrä toimia markkinatalouden edellytyksenä ja perustavana infrastruktuurina. Vapauden ideaali ei ole sitä, että saa mielivaltaisesti muista piittaamatta valita mitä tahansa huvitusta itselleen tai on oikeutettu kilpailemaan tällaisen aseman saavuttamisesta. Vapaus ei ole vapautta kilpailla tai vapautta kuluttaa – paitsi niille, joiden elämä on vain kuluttavaa kilpailua, vailla toivoa tai edes ajatusta muusta merkityksestä. Ihminen ei tähän pysty, mutta yrityksille tämä perusmetafysiikka ja perusetiikka sopii. Kilpailulogiikan laajeneminen tap...

Persu-agenda on suurelta osin retoriikkaa, joka kulkee näin: kielletään ongelmien monimutkaisuus, kiinnitetään yksittäiset ongelmat johonkin ulkopuoliseen tahoon ja ratkaistaan ne eristäytymällä, sulkemalla pois tuo taho, ”ne” eroon ”meistä”. Millä pirulla te estätte talouskriisit ja ekokatastrofit sekä niistä johtuvat konfliktit, joilla on oikeasti vaikutusta hyvinvointiimme? On aika unohtaa persu-agenda ja keskittyä todellisiin ongelmiin niin globaalilla kuin paikallisellakin tasolla. Nyt >kirkkovene< oikeesti!

En kysy halla-aholaisilta, kaduttaako tai tuntevatko vastuuta. Kysyn, mitä heidänkin pitäisi nyt tehdä, jotta sama ei toistuisi. En käytä tragediaa poliittisena välineenä, vaan peräänkuulutan estämään tulevat uhrit.

Nyt on tarvetta tukiopetukselle. Hallitusohjelman leikkauslistaa lukiessa on pakko kerrata, miksi opetusala on ensiarvoinen Suomelle. Suomi elää viennistä. Vienti perustuu teknologialle ja sisällöntuotannolle ja tuotteita kehittäville sisämarkkinoille. Teknologia perustuu tieteelle. Sisällöntuotanto perustuu kommunikaatio-osaamiselle, taiteelle ja tieteelle. Sisämarkkinat perustuvat väestölle, joka osaa käyttää vientituotteita. Tiede, taide ja väestön osaavuus perustuvat opetukselle.

(Nopea yritys ajatella vapaasti Platonin Faidrosta ja Pitoja sekä Valtion musiikkia, Heideggerin Ereignista, kosketusta, teologiaa, sekä asiaan liittyviä kliseitä uudella tavalla...) (Ja ehkä myös kysellään Klossowskin Roberten, Bataillen, Kortteisen viinmarjapensaiden perään. Tai sitten tämä on vain Jean-Luc Nancyn Corpuksen tulkintajuonteita?)

Koska Perussuomalaisten  lausuma "Syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan"  on saanut aiheellista kritiikkiä, on mielekästä esittää uusi lausuma, ja kysyä, voisivatko Perussuomalaiset ja muutkin puolueet tai niiden eduskuntaryhmät allekirjoittaa tämän:  

"Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä. – – Samalla kutsumme muut eduskuntaryhmät liittymään ja sitoutumaan tähän julistukseen sekä rankaisemaan niitä jäseniään, jotka sanoin tai teoin loukkaavat tässä julistuksessa esitettyjä periaatteita." Näin suoraselkäisesti Perussuomalaiset , tuo humanismin horjumaton etuvartio ja ihmisarvojen ylin airut, tuomitsee ankarasti ja pelotta muissa puolueissa rehottavan julkean rasismin.

Kesto: vajaat parikymmentä minuuttia. Mustavalkoinen. John Baldessari ”I am making art” , 1971. Tätä pidetään videotaiteen merkkiteoksena. Videollaan Baldessari ottaa asentoja, jotka ovat kuin patsas tai maalauksen hahmo, ja hokee tekevänsä taidetta.

Mitä maahanmuuttokritiikki oikeasti kritisoi ja miten hän oikeuttaa kritiikkinsä? Mikä on maahanmuutto-käsitteen logiikka maahanmuuttokriitikon mielessä? Entä mihin sillä yritetään vastata, mihin sillä lopulta pyritään ja miksi se epäonnistuu siinä?

Vastaus Jussi Halla-ahon tekstille "Ihmisarvosta"  (13.4.2005) Jussi Halla-aho: ” Kunnes joku kertoo minulle, että miten niin kaikki ovat samanarvoisia, olen edellä sanotusta seuraten sitä mieltä, että erilaisuus on eriarvoisuutta ja että kaikki ovat eriarvoisia. ” Yritän. Mutta miksi vaivautua? Miksi yrittää keskustelua melkeinpä naiivin tosissaan, kun kirjoittaja itsekin välttelee sitä? Tämäkin selvinnee jäljempänä.

Usko armosanomaan vanhurskauttaa: Jos todella uskot, että olet jo pelastettu pelkästä armosta eli että olet saava itsellesi aivan kaiken, mitä elämästä on saatavissa, uskot myös, ettei tuon ”kaiken” ulkopuolella ole mitään, mitä voisit teoillasi tavoitella itsellesi vielä lisäksi. Niinpä tekosi tulevat epäitsekkäiksi, lähimmäisiä rakastaviksi. *** Jollakin on todella kipeä ongelma, jonka kanssa hän kärsii. Tämä "joku" on homoseksuaali, joka uskoo melko kirjaimellisesti. Häntä ei auta oma tai muiden kirkosta eroaminen, ateistinen uskon vähättely eikä aina liberaali kristinuskokaan. Häntä ei myöskään auta ”eheytymiseen” kannustaminen, koska hän ei voi valita sukupuolista suuntautuneisuuttaan. Hän tarvitsee fundamentalistista, kirjaimellista uskoa, joka hyväksyy homoseksuaalisuuden. Hän tarvitsee osoituksen, että tällainen usko on syvempää ja Raamatun suhteen fundamentalistisempaa kuin se, mikä häntä nyt ahdistaa. Mutta salliiko Raamattu ylipäätään tällaista uskoa?