Luonnos rasisminvastaiseksi lausumaksi

Koska Perussuomalaisten lausuma "Syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan" on saanut aiheellista kritiikkiä, on mielekästä esittää uusi lausuma, ja kysyä, voisivatko Perussuomalaiset ja muutkin puolueet tai niiden eduskuntaryhmät allekirjoittaa tämän: 

”Me, puolueemme eduskuntaryhmä, tuomitsemme ja sanoudumme irti rasismista ja muusta vastaavasta syrjinnästä.

Emme hyväksy mihinkään etniseen, rodulliseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, kielelliseen, sukupuoliseen, iälliseen tai fysiologiseen ryhmään kohdistuvaa vähättelevää yleistämistä emmekä yksilön vähättelyä tällaiseen ryhmään kuulumisen perusteella.

Tuomitsemme kaikki hyökkäykset ihmisen fyysistä koskemattomuutta vastaan, ja erityisen ankarasti ne, jotka perustuvat uhrin kuulumiseen edellä mainittuun ryhmään, kuten Rikoslain 6. luvun 5. pykälän, 4. luettelokohtakin tähdentää.

Emme hyväksy tällaiseen ryhmään kuuluvien yksilöiden sellaista syrjintää työmarkkinoilla, koulutuksessa tai muissa vastaavissa yhteyksissä, jonka seurauksena on ryhmän yhteiskunnallisen alempiarvoisuuden tai huonompien lähtökohtien kasvaminen tai jatkuminen. Sen sijaan kannatamme, että esimerkiksi pakolaistaustansa tai kulttuurisen ulkopuolisuutensa vuoksi lähtökohdiltaan selvästi heikommassa asemassa olevia suositaan niin, että heidän heikommat lähtökohtansa otetaan huomioon, ja näin edistetään ja toteutetaan kaikkien tosiasiallista tasa-arvoa.

Selvennykseksi toteamme, että tällainen niin sanottu ”positiivinen erityiskohtelu” tai ”käänteinen syrjintä” tähtää kaikkien yksilöiden tasa-arvoon, kun taas ”negatiivinen”, varsinainen syrjintä tähtää ihmisryhmien ja niihin kuuluvien yksilöiden eriarvoisuuden kasvattamiseen tai jo vallitsevan eriarvoisuuden ylläpitoon. Vaikka saattaisi luulla, sanat ”positiivinen” ja ”negatiivinen” eivät tässä siis tarkoita, että yhden ryhmän positiivinen erityiskohtelu on samalla muiden negatiivista erityiskohtelua, vaan että positiivinen on sitä, mikä tähtää kaikkien tosiasialliseen, kokonaisvaltaiseen ja lähtökohdat huomioon ottavaan tasa-arvoon kun taas negatiivinen tähtää eriarvoisuuteen. Kun puhe ei ole ainoastaan etnisistä ryhmistä, vaan kaikista erilaisista väestönosista, voidaan nähdä, että monet tuet, tulonsiirrot, peruskoulutus, iso osa julkisesta sektorista ja hallinnosta, yhdenvertaisuus lain edessä ja yhteiskuntajärjestys tähtäävät tasoittamaan yksilöiden luonnostaan eriarvoisia lähtökohtia ja taustoja; nekin ovat tasa-arvoa edistävää ”positiivista syrjintää” laajassa mielessä.

Kutsumme kaikki hyväksymään nämä tai vastaavat periaatteet.”