tiistai 14. lokakuuta 2014

Kokoomuksen Verkkouutiset kopioi Suomen Sisun kannanottoa

Arno Rydman on ns. kirjoittanut Verkkouutisiin jutun Suomen Sisu ry:n kannanotosta maahanmuuttoon. Miksi ”ns. kirjoittanut”? Siksi, että kirjoitus on lähes suora kopio Suomen Sisun tekstistä. Kun Rydmanin kirjoitusta vertaa alkuperäiseen kirjoitukseen, huomaa, että vain kappaleiden järjestystä on muutettu, muutama virke on jätetty pois ja parissa kohdassa on laitettu eri tavalla näkyviin, kenen lausunnosta on kyse.

Mitä tästä pitää ajatella? Mikä on tällaisen kopiolainaamisen tai epäjournalismin motivaatio?

1. Tämä on valitettava trendi journalismissa: laiskuus, erityisesti tiedotteelta näyttävän materiaalin suhteen. Itse opin jo peruskoulussa, että kaikessa kirjoittamisessa lähteitä käytetään omin sanoin, ajatellen läpi, tulkiten, mahdollisesti kritisoidenkin. Vain erittäin perustellusta syystä voi käyttää suoria lainauksia ja silloinkin ne on merkittävä näkyviin. Nyt tämä ei näy, sillä Rydmanin kopioima teksti käyttää jo Suomen Sisun sivullakin epäsuoria lainauksia jne. Kyseessä on siis oikeastaan Suomen Sisun tiedottajan kirjoittama juttu. Tietenkin, jos Rydman on itse tuo alkuperäinen kirjoittaja, näin saa tehdä. Muuten tämä on vastoin hyvää journalistista tapaa.

(Selventävä lisäys tästä blogikirjoituksesta saamani palautteen perusteella: On siis totta, että lehidstötiedotteiden kohdalla on nykyjournalismissa tapana julkaista tiedotteet lähes sellaisinaan. Rydman sanoo, että kyseessä on tiedote. Tämä yleinen tapa ei kuitenkaan selitä pois Rydmanin / Verkkouutisten ratkaisua. Ensiksikin Rydman sanoo tiedote-sanan vain kerran, neljänneksi viimeisen kappaleen lopussa ja siinäkin vain yhteen suoraan lainaukseen liittyen. Saa siis sen vaikutelman, että Rydman on kirjoittanut muun jutun itse. Jos tarkoitus on vain informoida tiedotteesta/kannanotosta, pitää kirjoittaa: "Tiedotteen/Kannanoton mukaan - -" tms. jolloin aukeaa mahdollisuus kriittiseen journalismiin kirjoittajan omalla nimellä, tai sitten pitää jättää oma nimi kokonaan pois. Toiseksi, tiedotteen valinta ylipäätään julkaistavaksi ja se, ettei sitä kommentoida eli kirjoiteta siitä varsinaista juttua vaan julkaistaan lähes sellaisenaan, ovat molemmat toimituksellisia päätöksiä ja siten niitä voi pitää vastuullisina ja harkittuina tekoina, joita siksi voi kritisoida. Kolmanneksi, Suomen Sisu ei ole otsikoinut tekstiään tiedotteeksi vaan kannanotoksi. Rydman on siis kopioinut kannanoton lähes sellaisenaan ja allekirjoittanut sen. Täten myös tekstiin sisään kirjoitetut (Suomen Sisun) mielipiteet liukuvat Rydmanin mielipiteiksi.)

2. Ihmetellä sopii, miksi kykypuolue Kokoomuksen verkkoäänenkannattaja maksaa tällä tavoin laiskasti ”kirjoitetusta” jutusta yhtään mitään tai antaa sille edes julkaisuluvan. Ahkerampia journalisteja on työttömänä. Mutta edustavatko he kenties väärää mielipidettä, puoluekantaa tai ideologiaa? Ehkä enemmistö lähdekriittisistä humanisteista ja osaavista journalisteista on liian vasemmalla Verkkouutisten makuun.

3. Jos käytetään lainauksia tai kopioidaan tekstiä tällä tavoin epäkriittisesti, saa vaikutelman, että kirjoittaja seisoo lainaustensa takana. Rydmanin kirjoituksen tapauksessa tämä ongelma jakaantuu kolmeen osaan: a) itse tiedotteen lainaaminen tai suoranainen kopiointi, b) tekstissä esiintyvät epäsuorat lainaukset c) tekstissä esiintyvät suorat lainaukset.

3a) Tiedotteen kopiointi lähes sellaisenaan kertoo paitsi laiskuudesta, myös siitä, että tiedotetta ei ole vaivauduttu kriittisesti ajattelemaan. Tämä antaa ymmärtää, että kritisointi ei ole kirjoittajan mielestä tarpeen. Tiedote on siis kirjoittajankin mielestä ihan pätevä esitys, jossa ei oikeastaan olekaan kritisoitavaa, varsinkin, koska jo alkuperäinen tiedoteteksti esittää suurelta osin Suomen Sisun mielipiteet suorina ja epäsuorina lainauksina. ”Immonen toteaa”, ”Suomen Sisu kannattaa”, ”Lahtinen kertoo” ovat jo alkuperäistekstissä. Täten voi vaikuttaa siltä, että tekstin mielipiteitä ei tule allekirjoittaneeksi vaikka sen kopioisikin.

Kuitenkin tiedoteteksti itsekin sisältää myös mielipiteitä eikä vain lainauksia toisten mielipiteistä. Ei sitä turhaan ole nimetty kannanotoksi. Esimerkiksi virke, joka alkaa sanoilla ”Julkisuuteen viikko sitten tulleiden tietojen mukaan”, saattaa ensi silmäyksellä vaikuttaa epäsuoralta lainaukselta, jonka voi siis kopioida allekirjoittamatta itse ajatusta. Kyse on kuitenkin Suomen Sisun tiedottajan tekemästä tulkinnasta ja hänen valitsemastaan otoksesta noista julkisuuteen tulleista tiedoista. Rydman siis toistaa tämän tulkinnan ja valinnan sellaisenaan, omana mielipiteenään. Mm. toisen polven maahanmuuttajuus on valittu nostaa esille, ei se, että jengissä oli myös ns. kantasuomalaisia tai se, että kaikki tekijät olivat Suomessa syntyneitä. Myöskään ei ole kerrottu, että tilanne on nyt poliisin hallinnassa, tekijöitä on otettu kiinni ja tapauksia selvitellään. Tähän liittyy myös edellinen virke, joka alkaa ”Suomen Sisu on seurannut suurella mielenkiinnolla kansalaisten keskuudessa käytävää keskustelua – –”. Tämä on vääristelevä väite, sillä Suomen Sisu ei ole tyytynyt seuraamaan, vaan järjestön aktiivijäsenet ja heitä lähellä olevat tahot ovat suuressa määrin lietsoneet keskustelua haluamaansa suuntaan.

Kuka tahansa mediaa seuraava tietää melko tarkkaan, mihin näillä valinnoilla, tulkinnoilla ja lausumilla tähdätään, ja se sanotaan osittain myös tässä tekstissä: Suomen Sisun katupartioiden oikeuttamiseen ja laajemmin ottaen epäluuloon maahanmuuttajataustaisilta ”näyttäviä” kohtaan. Valinta on tulkintaa. Miksi siis Rydman valitsee ja tulkitsee näin? Edustaako tämä valinta myös Verkkouutisten ja Kokoomuksen kantaa?

3b) Epäsuorat lainaukset tuntuvat aluksi sellaisilta, että ne voi kopioida: silloinhan vain esitetään lainatun henkilön mielipide. Kuitenkin tämän tyyppisessä journalismissa ja tiedottamisessa on tapana, että kappaleen ensimmäinen virke on tyyliä ”N.N:n mukaan” ja saman kappaleen seuraava virke sitten sisältää edelleen epäsuoraa lainausta, vaikkei toistakaan epäsuoran lainauksen ilmoittavaa ilmausta. Tämä kirjoitustyyli luo olettaman tai vähintäänkin sellaisen sävyn, että kirjoittaja on jossain määrin lainaamansa mielipiteen takana. Näin käy ainakin Rydmanin tekstin toisessa ja neljännessä kappaleessa. Rydman, Verkkouutiset ja Kokoomus näyttävät siis tämän tekstin valossa olevan jossain määrin samaa mieltä siitä, että ”[m]aahanmuuton määrä ja laatu eivät ole selvästikään vastanneet – –” ja ”[u]usia maahanmuuttajia ei tule ottaa vastaan ennen kuin – –”.

Samoin jotkin epäsuoran lainauksen ilmaukset, esimerkiksi lauseenvastikkeet, verbien substantivoinnit, partisiippirakenteet ja adjektiivit, liukuvat epäsuorassa lainauksessa helposti kirjoittajan valinnoiksi ja allekirjoittamiksi. Esimerkiksi: ”– – ongelmien kaunistelu viranomaisten ja median toimesta sekä yritys lakaista ongelmat maton alle – –”. Kyseisessä virkkeessä Rydman sanoo, että Immonen sanoo, että nämä asiat ovat omiaan kasvattamaan tiettyjä ilmiöitä. Rydman ei siis allekirjoita tätä Immosen väitelausetta (x on omiaan kasvattamaan y:tä), mutta hän allekirjoittaa, että nämä asiat (x) ovat tosiasioita. Rydman tulee siis sanoneeksi, että ongelmia on kaunisteltu viranomaisten ja median toimesta ja ongelmia on yritetty lakaista maton alle. Tietenkin tämä on alunperin Immosen näkemys ja Suomen Sisun kannanoton kirjoittajan toistamana myös hänen oma mielipiteensä, ja siksi hän on kirjoittanut sen noin. Mekaanisesti kopioimalla myös Rydman tulee allekirjoittaneeksi saman näkemyksen. Mutta onko tämä myös Verkkouutisten ja Kokoomuksen näkemys tapahtuneesta?

3c) Myöskään suorat lainaukset eivät ole neutraaleja, vaikka siinä onkin selvää, kuka puhuu, eikä kirjoittaja tule esittäneeksi ajatuksia ominaan. Kuitenkin kirjoittaja valitsee, mitä lainataan, kritisoidaanko sitä, ja tuodaanko esiin toisia, vastakkaisia tai muuten poikkeavia näkökulmia. Kun esitetään suoria lainauksia, pitää tietenkin käydä läpi kysymykset siitä, miksi nämä lausunnot ovat merkittäviä, tai mitkä näistä ovat ja missä mielessä, ja pitääkö ne tuoda julki sellaisinaan. Nyt Suomen Sisun tiedottaja on käynyt nämä kysymykset läpi, vastannut niihin omasta näkökulmastaan ja Suomen Sisun näkökulmasta, ja Rydman kopioinnillaan allekirjoittaa samat vastaukset näihin kysymyksiin. Julkaisemalla Rydmanin / Sisun tiedottajan jutun ja sen sisältämät suorat lainaukset Verkkouutiset allekirjoittaa ainakin osittain samat vastaukset. Niinpä Verkkouutiset tulee kertoneeksi, että nämä suorat lainaukset ovat merkittäviä mielipiteitä eikä niihin ole sinänsä tarpeen esittää kritiikkiä, tai jokainen lukija saa itse muodostaa mielipiteensä kyseisistä lausunnoista, mutta Verkkouutiset ei ota suoraan kantaa puolesta tai vastaan, vaan antaa vain näkyvyyttää näille. Verkkouutisten mieleistä kyseiset lainaukset ansaitsevat siis tulla nähdyiksi laajemmalti ja ilman Verkkouutisten esittämää kritiikkiä. Onko tämä myös Kokoomuksen linja?

4. Suomen Sisun jäsenmäärä on Wikipedian mukaan noin 1000, ei siis kovin suuri, ja monien mielestä myös mielipiteiltään marginaalinen tai jopa eristäytynyt, vaikkakin kuuluva. Järjestö on tunnettu melko vahvasta sidoksestaan maahanmuuttovastaisiin Perussuomalaisiin. Järjestön ja jäsenten mielipiteet ovat ilmeisen kärjistettyjä, vaikka äärioikeistolaiseksi Suomen Sisu ei itse itseään suostukaan luonnehtimaan. Sen edustamat arvot eivät siis ole Kokoomuksen arvoja. Vai ovatko? Salliiko Kokoomus tällaisen etäännytetyn flirttailun näiden arvojen kanssa houkutellakseen liikkuvia äänestäjiä Perussuomalaisista itselleen? Tästä on ollut jo muitakin merkkejä, kuten Wille Rydmanin (onko sukua kirjoittajalle, en tiedä) muutamat lausunnot ja Pia Kauman tuoreempi lastenvaunulausunto, sekä, laajemmin ottaen, näiden myötä, sosiaalituilla elävien syyllistäminen sekä erilaisten pienituloisten väestöryhmien taloudellinen kilpailuttaminen toisiaan vastaan, taloudellisen kilpailun kovien arvojen edistäminen ja samaan aikaan koventuneiden asenteiden hurskas ihmettely jne.

Mielestäni tällaista kopiointia ei voi selittää laiskuudella ja kiireellä tai tavanomaisella tiedotteiden uutisoinnilla. Kyseessä on vahvoja mielipiteitä herättävä tärkeä keskustelunaihe. On selvää, että Rydmanin kirjoitus tuottaa Suomen Sisun kannanotolle laajemman lukijakunnan, eli levittää Suomen Sisun mielipidettä kritiikittömästi myös Verkkouutisten lukijoille. Onko tämä myös Verkkouutisten ja Kokoomuksen tavoite? Onko Kokoomus tähtäämässä tulevissa eduskuntavaaleissa oikeistohallitukseen Perussuomalaisten kanssa? Haluavatko ne Kokoomusta äänestäneet kansalaiset, jotka sanoutuvat jyrkästi irti Suomen Sisun tms. arvomaailmasta, että tällaisia mielipiteitä levitetään jatkossakin vai olisiko syytä vaihtaa äänestyskäyttäytymistä?


Gylén tutkii väitöskirjassaan tekstuaalisia ja visuaalisia lainauksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti